Luonto elvyttää kaupunkilaista

Kehotus kaikille itsensä uupuneiksi tai ylikuormittuneiksi kokeville kaupunkilaisille: mars metsään!  Kaupunkiympäristö aistiylikuormittaa ihmistä liikenteen melulla, kiireellä, ihmismassoillaan sekä joka paikasta tulvivilla visuaalisilla ärsykkeillään. Näyttöpäätteisiin ja niiden tarjoamaan informaatiotulvaan altistuu jo pelkästään julkista liikennettä käyttäessä mainos- ja uutistaulujen myötä. Suuren osan ajastaan ihmiset viettävät myös vapaaehtoisesti omien älylaitteidensa sinivalon parissa, työajasta puhumattakaan. Aivot ja keho tarvitsevat kaikesta tästä lepoa, jota metsät ja luonto tarjoavat. Tässä kirjoituksessa paneudun siis metsien ja luontoympäristöjen elvyttävään vaikutukseen ja tarkastelen, millainen metsä tarjoaa vaikuttavimman luontokokemuksen.

 

Luonnontilainen vai kaupunkimetsä?

 

Luonnontilainen metsä tarjoaa monimuotoisimman ja elvyttävimmän luontokokemuksen, mutta jo kaupunkimetsä tai talousmetsä voi tarjota elvyttävän luontokokemuksen urbaanissa ympäristössä pääosin aikansa viettävälle. Kaupunkimetsien riskinä on kuitenkin se, että pirstoutunut metsäalue päästää sisäänsä liikenteen melua ja saasteita, joka kumoaa metsien terveysvaikutuksia. Mikäli mahdollista, suunnittele metsäretkesi sellaiseen luontokohteeseen, jossa kulkee vesistö. Veden ääni, olkoon se laineiden liplatus, puron solina tai kosken kohina rentouttaa ja tuo maisemaan vaihtelevuutta.  Kaunis luontomaisema lumoaa katsojansa ja saa tämän keskittymään käsillä olevaan hetkeen. (Luonnonvarakeskus 2017.) Parasta olisikin jättää puhelimet sekä muut laitteet autoon ja näin minimoida keskittymisen herpaantuminen. Kauniista maisemasta tekee helposti mieli ottaa kuva, mutta riskinä piilee, että puhelimen näytön avatessaan saattaa tahtomattaan ajautua tutkimaan sinne ilmestyneitä ilmoituksia, jolloin keskittyminen siirtyy maiseman ihailusta puhelimen sinivaloon.

 

Vetovoimaiseksi ja miellyttäväksi koettu metsäympäristö pitää sisällään vaihtelevaa maastoa, puustoa ja kasvillisuutta. Näkymän ja maaston vaihtelevuus houkuttelee jatkamaan kulkemista ja etsimään uusia luontoelämyksiä. Monimuotoinen ja vaihteleva metsäympäristö tarjoaa mielenkiintoisen tutkimusretken, jossa pääset nauttimaan moniaistisesta luontokokemuksesta värien, tuoksujen ja äänimaailman kautta. (Luonnonvarakeskus 2017.)

 

Luontoympäristössä oleilu aktivoi tutkitusti parasympaattista hermostoa, jolla on monia positiivisia terveysvaikutuksia.  Luonnon hyvinvointivaikutusten myötä stressihormoni kortisolin taso kehossa laskee, verenpaine laskee, mielihyvä lisääntyy sekä väsymys vähenee. Luontoympäristö rauhoittaa sydämensykettä ja laskee elimistön valmiustilaa. Mikä parasta, parasympaattinen hermosto aktivoituu itsestään, kun vaan viet itsesi pois kaupungin hälinästä lähimpään metsään. Tutkimustulokset puoltavat sitä, että metsä- ja luontoympäristön laatu vaikuttaa sen tarjoamien terveyshyötyjen vaikuttavuuteen. (Luonnonvarakeskus 2024; Green Care Finland s.a.) Siksi retkikohteeseen kannattaakin panostaa!

 

Parasympaattinen hermosto

 

Luontoympäristössä oleilu aktivoi tutkitusti parasympaattista hermostoa, jolla on monia positiivisia terveysvaikutuksia.  Luonnon hyvinvointivaikutusten myötä stressihormoni kortisolin taso ja verenpaine laskee, mielihyvä lisääntyy sekä väsymys vähenee. Luontoympäristö rauhoittaa sydämensykettä ja laskee elimistön valmiustilaa. Mikä parasta, parasympaattinen hermosto aktivoituu itsestään, kun vaan viet itsesi pois kaupungin hälinästä lähimpään metsään. Tutkimustulokset puoltavat sitä, että metsä- ja luontoympäristön laatu vaikuttaa sen tarjoamien terveyshyötyjen vaikuttavuuteen. (Luonnonvarakeskus 2024; Green Care Finland s.a.) Siksi retkikohteeseen kannattaakin panostaa!

 

Luonto hellii myös kehoa

 

Metsässä samoilu on hyvää hyötyliikuntaa, joten säännöllinen metsäretki tai muussa luontoympäristössä liikkuminen suojaa kehoasi ylipainolta. Tutkimusten mukaan sellaisilla aikuisilla, joiden asuinalueet ovat vehreitä on pienempi riski sairastua diabetekseen. (Luonnonvarakeskus 2024). Asuinalueeseensa vihreyteen ei aina pysty vaikuttamaan, mutta siihen, missä vapaa-aikansa viettää pystyy. Suuntaa siis nokkasi kohti lähimpää luontokohdetta, mitä metsäisempi sen parempi! Hitaat ympäristöt palauttavat arjen kuormituksesta ja kaupungin vilinästä. Kotimaiset tutkimukset osoittavat, että kaupunkien ulkopuolisten luontoympäristöjen terveysvaikutukset aktivoituvat, kun niissä vierailee kahdesta kolmeen kertaa kuukaudessa.  (Green Care Finland s.a.). Joten ei muuta kuin mars metsään!

 

                                       (Microsoft Word kuvapankki)

Avainsanat: Luonnon hyvinvointivaikutukset, metsä, elpyminen, terveys, parasympaattinen hermosto

Kirjoittaja E. Mustakangas on loppuvaiheen sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Tämä blogikirjoitus on kurssitehtävä.

Lähteet:

Luonnon merkitys hyvinvoinnille. s.a. Green Care Finland. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/luonnon-terveytta-edistavat-vaikutukset/ [viitattu 8.5.2025].

Tyvärinen, L., Halonen, J., Pasanen, P., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä., Leskelä, R-L., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M.,  Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Helsinki: Luonnonvarakeskus (Luke). Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/555356/luke-luobio_76_2024.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 8.5.2025].

Tyvärinen, L., Savonen, E-M. & Simkin, J. 2017. Kohti Suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Helsinki: Luonnonvarakeskus (Luke). Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/538373/luke-luobio_11_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 8.5.2025].